Back to the future

Viime viikolla Back to the Future -elokuva nousi taas otsikoihin, kun saavutimme reaaliajassa päivän, joka elokuvassa siinteli kaukana tulevaisuudessa. Vuonna 1985 tehdyssä elokuvassa Michael J. Fox asetti aikakoneeseen päivämääräksi 21.10.2015 ja ampaisi elokuvahahmo Doc Brownin kanssa tulevaisuuteen. Jos elokuvan ennusteet olisivat toteutuneet, käytössämme olisi lentäviä autoja ja potkulautoja. 

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava totesi pääkaupunkiseudun rehtoripäivillä, että yksi yhteiskunnallisista haasteista on se, että me olemme opiskelleet sellaisessa maailmassa, jota ei enää ole. Millainen on sitten Halavan mielestä tulevaisuus, johon meidän nyt tulisi valmistautua?

Kun koulu käy taistoon oppijan ajankäytöstä, täytyy pohtia, mikä toimii koulun vetonaulana. Jos asiaa kysyy oppilailta, on vastaus varsin yksinkertainen; kaverit. Koulun vahvuutena on, että se kokoaa erilaiset oppijat yhteen. Mutta osaammeko me koulussa hyödyntää kohtaamiset ja valjastaa ne oppimisen välineeksi?

Halava väittää, että 2030-luvulla nähdään yhä paremmin, että yksin tekemisen kulttuuri on ollut aiemmin itsetuntoa kohottava tekijä, kulttuurinen arvo. 2030-luvulla on kuitenkin hyväksytty, että aivojen käyttökapasiteetti on suurempi useampien aivojen työskennellessä yhdessä. Yhdessä tekeminen on tuottavampaa. Erikoistumista vaativa työ on lisääntynyt ja erilaisuuden hyödyntäminen on koettu mielekkääksi tavaksi tehdä töitä. Tällöin kaikkien ei tarvitse, eivätkä kaikki voikaan, osata kaikkea.

http://www.krusecontrolinc.com/differentiate-your-business-social-media-2013/ 

2030-luvulla yhdenvertaisuus ja tasa-arvon käsite ovat edelleen hyvinvointivaltion perusta. Mutta samalla on jo ymmärretty, ettei yhdenvertaisuus tarkoita sitä, että kaikki ovat samanlaisia.  Kuvassa on viisi ongelmaa, ei yhtä.

Tulevaisuudessa muistelemme 2010-lukua, jolloin kouluissakin saatettiin vielä karsia erilaisuutta pois Wilma-viestien avulla kirjoittamalla "ilmehtii tunnilla" -viestejä. Onneksi pystymme jo nauramaan erheillemme. Muistelemme myös, kuinka koulujen pulpetit oli organisoitu kurin ja järjestyksen pidolle. Vähitellen oppimisympäristöä alettiin kuitenkin muokata ja nähtiin sen merkitys oppimiselle. Menneisyydestä palautuu mieleen myös arviointimenetelmät, jotka olivat enemmän rasteja tai numeroita paperilla kuin oppimista ohjaavaa ja siihen kannustavaa palautetta. 2030-luvulla palautetta annetaan "kaikki kaikille" -periaatteella. Yksittäiset oppijat saavat kiitosta muilta; "kiva, kun viittaat silloin, kun mä en osaa".

Halava päätti puheenvuoronsa ennustukseen, jonka mukaan vähitellen opittiin ymmärtämään, että jokaisessa ihmisessä on enemmän hyvää kuin näkyy päälle. Oppimisen syvin olemus nähtiin toisten kautta; jokainen ihminen tietää enemmän kuin minä jostain asiasta. Halavan piirtämä tulevaisuus ei kuulosta lainkaan hullummalta. Back to the Future.

Liikkuva koulu

Hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeiden tavoitteena on luoda pysyvä muutos suomalaiseen koulutukseen. Hallitus osoittaa kuuden kärkihankkeen toteutukseen yhteensä 300 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Peruskoulun uudistamisella vauhditetaan uutta oppimista ja liikkuvaa elämäntapaa. Peruskoulun uuden pedagogiikan, uusien oppimisympäristöjen ja opetuksen digitalisaation tavoitteena on parantaa oppimistuloksia, uudistaa pedagogiikkaa kokeillen ja tehdä oppimisesta innostavaa läpi elämän.

Yksi kärkihankkeista on asettanut tavoitteeksi tuoda tunnin liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään mm. Liikkuva koulu –hankkeen turvin.

Vantaalla on Liikkuva koulu -hanke jo muuttunut hankehumpasta pysyväksi toimintatavaksi. Kaupungin palkkaamat työntekijät tukevat kouluja oppilaiden liikuttamisessa mm. opettajien ja välkkäreiden koulutuksen ja yhteisen ideoinnin kautta. Kouluympäristön monipuolistamisessa olemme saaneet myös apua esim. lattiateippausten ja jumppapallojen muodossa. Seuraavana yhteisenä projektina ovat pihamaalaukset. 

Koulussamme Liikkuva koulu –toiminta on sujahtanut arkeen esimerkiksi välituntitoiminnassa, jossa oppilaille on tarjolla liikunnallinen sisävälitunti, ulkona on välinelainaamo sekä välituntileikittäjiä ”välkkäreitä”. Välkkäreinä toimivat isommat oppilaat. Lisäksi kehitämme ja monipuolistamme liikunnan opetusta ja kiinnitämme huomiota koko koulupäivän liikunnallisuuteen. Koululle onkin hankittu jumppapallojen lisäksi tasapainolautoja, säkkituoleja ja seisomapöytiä vaihtoehdoksi tuolissa istumiselle. Retket lähimetsään, metsävälitunnit ja luonnossa liikkuminen tuovat koulun arkeen myös liikunnan iloa ja riemua. Voi myös olla, että joku päivä kotitehtäväksi annetaankin ”liikuntaläksy”.  Liikuntaläksy voisi olla liikuntaa lähellä kotia ja koulua yhdessä muiden ikätovereiden kanssa.

Myös erilainen kilpailutoiminta kuuluu liikuntaan. Koulumme ottaa osaa aktiivisesti Vantaan liikuntatoimen järjestämiin tapahtumiin ja kilpailuihin, mm. jalkapalloturnauksiin, maastojuoksuun, salibandykisoihin sekä hiihtokilpailuihin. Koulumme oppilaat järjestävät myös omia turnauksia, joissa vastuuoppilaat organisoivat turnauksen, toimivat valmentajina ja joukkueenjohtajina. 

Keinoja on varmasti monia, pääasia on, että oppilaan omaehtoinen liikunta lisääntyisi ja liikunnasta tulisi osa jokaisen lapsen arkea. 

1. luokat saivat Stadiumilta välinekassit, joissa oli mm. sählymailoja ja -palloja, koripallo sekä jalkapallo.

Oppilaat osallisina koulun kehittämistyössä

Uusi opetussuunnitelma korostaa vahvasti oppilaan aktiivisuutta ja osallisuutta häntä koskevissa asioissa, ikätaso huomioiden.

Pihatalkoot

Kuluneen lukuvuoden aikana koulumme pihaprojekti on toiminut yhtenä esimerkkinä siitä, että yhdessä saadaan aikaan enemmän. Oppilaiden ja vanhempainyhdistyksen kanssa on suunniteltu, pohdittu ja tartuttu lapion varteen. Aktiivisuutemme ja innostuksemme tärkeän asian puolesta saivat muutkin tahot käärimään hihansa ja asiat etenevät kaupungin eri toimialojen yhteistyönä.

Oppilaskunnan hallitus on molemmissa opetuspisteissä ottanut aktiivisen roolin koulumme kehittäjänä. Oppilasedustajat tapasivat koulumme yhteisöllisen hyvinvointiryhmän (YHR). Tapaamisen aiheena oli vaihtaa kuulumisia ja pohtia, miten voisimme koululla parantaa oppilaiden hyvinvointia ja viihtyisyyttä.

Välitunneilla kokoontuu myös oppilaskerhoja, joissa ohjaajina toimivat oppilaat itse. Oppilailla on mahdollisuus välituntisin urheilla liikuntasalissa, soittaa musiikkiluokassa eri instrumentteja tai harjoitella tanssikuvioita omalla porukalla. Aikuisen rooli pienenee - opettaja muuttuu ohjaajaksi, jonka tehtävänä on huolehtia turvallisuudesta ja kannustaa oppilaita ratkomaan tilanteet itse. 

Suomen talvesta pyrimme myös ottamaan kaiken ilon irti. Pääkoulun ympäristö mahdollisti pitkään sen, että oppilaat pystyivät viettämään välituntia myös luistellen ja hiihtäen. Nikinmäen opetuspisteen metsävälitunnit tuovat myös vaihtelua koulun pihavälitunneille. Monipuolisuus, joustavuus ja liikkumisen ilo saavat yhä useamman oppilaan posket hehkumaan. Seuraavan oppitunnin motivaatio on kohdallaan!

Oppilaat osaavat itse arvioida ja kehittää omaa toimintaansa usein paremmin kuin me aikuiset uskommekaan. Antamalla lapsille mahdollisuuksia saamme varmasti yhdessä aikaan pieniä ihmeitä tai ainakin muutosta kohti parempaa.

Avatar oppijan sisäisen kukkasen etsijänä

"Koulu on tärkein asia maailmassa." Viimeistään tällä lauseella Olli Hietanen (Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/Turun kauppakorkeakoulu) hiljensi salin Vantaan perusopetuksen johtoryhmien kokouksessa 8.1.2015. Suomalainen koulu on hänen mukaan toteen eletty amerikkalainen unelma, sillä ahkeruuden ja omien unelmien kautta jokaisella on maassamme mahdollisuus tulla putkimieheksi, poliisiksi, lääkäriksi, filmitähdeksi tai presidentiksi. Peruskoulun avulla olemme onnistuneet osallistamaan suuren joukon ihmisiä hyvinvointivaltion rakentamiseen.

Maailma muuttuu, ja muutos on jatkuvaa. Katulyhtyjen sytyttäjän ammatin lopetti Edison. Uusia "edisoneja" tulee aina olemaan, vieläpä kiihtyvään tahtiin. Niin kauan kuin meillä on uudistuva ja kehittyvä suhtautuminen oppimiseen ja koulutukseen, me keksimme myös keinot vastata maailman muutokseen. Syntyy uusia innovaatioita. Väitetään, että teknologia tulee viemään ihmisiltä työpaikat. Tämänkin väitteen Hietanen kumosi todeten, että robotiikka ja automaatio synnyttävät myös uusia työpaikkoja, toki erilaisille osaajille kuin ennen. "Kreikan taloudella ei mene huonosti siksi, että siellä on liikaa robotteja – vaan siksi, että niitä on liian vähän."

Oppimateriaalin kehittyminen on ollut räjähdysmäistä viime vuosina. Perinteinen oppikirja on saanut seurakseen erilaisia sähköisiä materiaaleja. Hietasen mukaan seuraava askel on kirja, joka oppii samalla tavalla kuin oppilaskin. Kirja aistii myös oppilaan aktiivisuustason ja tunnetilan ja pystyy sitä kautta tarjoamaan oppilaalle oikean tasoisia, motivoivia ja innostavia tehtäviä. Yhä vapaammin voi valita oppimisen ajan ja paikan. Raja koulun ja vapaa-ajan välillä hämärtyy.

Ovatko meillä tulevaisuudessa robotit, hologrammit ja avattaret opettajina ja kouluavustajina, jää nähtäväksi. Oppimisympäristöt ovat jo muuttuneet kohti luovempia tilaratkaisuja. Teknologian avulla oppijat matkustavat vieraisiin maihin, merten syvyyksiin ja antiikin Kreikkaan. Kielten opiskelu muuttuu varmasti merkittävästi, jos saamme käyttöömme Chatpotit, jotka auttavat meitä näkemään ja kuulemaan kaiken suomeksi.

Lopuksi kuitenkin kaikkein tärkein viesti Tulevaisuusvaliokunnalta: "Jokaisen ihmisen sisällä on kukka, jokin asia, jossa juuri hän on kauneimmillaan. Ei verrattuna muihin, vaan omana itsenään. Varhaiskasvatuksen, koulujärjestelmän ja työelämän on saatava nämä kukat esiin."

Asenne ratkaisee

Koulu on uuden edessä. Se on tuttu lause, joka on kuultu usein syksyn aikana. Työstämme parhaillaan uusia opetussuunnitelmia, jotka otetaan käyttöön elokuussa 2016. Vantaalaisten koulujen OPS-prosessin etenemistä voi seurata Vantaan omilta OPS-sivuilta (http://www.edu.vantaa.fi/OPS2016/.).

Opetussuunnitelmatyön ytimessä käy keskustelu siitä, mitkä ovat tulevaisuuden taidot ja millainen on se oppimisympäristö, jossa tulevaisuuden taitoja harjoitellaan. Ne taidot eivät ole pelkästään teknologiataitoja vaan enenvässä määrin yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä uskallusta nähdä ja kokeilla niitä monia kanavia, joita nykymaailma tarjoaa niin tiedon hakuun ja omaksumiseen sekä sen tuottamiseen ja jakamiseen.

Koulumme oppilaat ovat arvioineet kuluneen syksyn aikana opiskeluympäristöämme. Monien pohdintojen jälkeen nousi yksi oivallus ylitse muiden. "Asenne kuitenkin aina ratkaisee." Näin on myös tulevaisuuden koulun suhteen. Asenteemme uutta, muuttuvaa maailmaa ja koulua kohtaan ratkaisee, tuleeko prosessista innostava ja innovatiivinen yhteinen matka kohti parempaa vai jotain aivan muuta.  

Vantaalaisten koulujen suunta, tavoitetila, on kiteytetty seuraavasti:

Oppilas

• on vastuullinen oman oppimisensa suunnittelusta ja arvioinnista

• opiskelee luontevasti hyödyntäen monipuolisia oppimisympäristöjä

• oppii vuorovaikutuksessa toisten kanssa

Opetushenkilöstö

• on vastuullinen oman oppimisensa suunnittelusta ja arvioinnista

• kehittää ja käyttää ajanmukaisia opetusmenetelmiä sekä huolehtii monipuolisista opetusjärjestelyistä

• järjestää opetusta aine- ja luokkarajoja rikkoen yhteisopettajuuden keinoin

• edistää kouluyhteisön hyvinvointia yhdessä muiden toimijoiden kanssa

Johtaminen

• vastaa oppilaan ja opetushenkilöstön tavoitetilan saavuttamisesta

• on osallistavaa ja perustuu jaettuun johtajuuteen

• on taito, joka kehittyy ja jota kehitetään vastaamaan ajan vaatimuksia

Oppimisympäristö

• muokataan palvelemaan uutta oppimiskäsitystä

• käsittää sekä verkkoympäristöt että muun ympäröivän todellisuuden

• oppilaat, huoltajat ja muut yhteisöt osallistuvat koulun toiminnan kehittämiseen

Tavoitetila on meille jokaiselle koulun aikuiselle haaste, johon pyrimme vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Selvää on, että nyt on aika pohtia, mitä olemme jo tehneet ja mitä tulisi toiminnassamme muuttaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Toivottavasti matkasta tulee avartava, alku on ainakin ollut lupaava!